Valtuustossa koronan aikaan

Hajautettu valtuusto teatterisalissa.

Hajautettu valtuusto teatterisalissa.

Muistelen, että joissain kunnissa on valtuusto päättänyt pikapikaa etäkokoukset mahdollistavista hallintosäännön muutoksista. Joensuun kaupungissa valtuuston kokousten järjestäminen etänä ei kuitenkaan edelleenkään ole mahdollista, joten tänäänkin valtuusto kokousti teatterisalissa mutta epänormaaliin tapaan. Valtuutetut oli hajasijoitettu saliin, minkä lisäksi sisääntulo tapahtui neljästä ovesta vanhaan lastentarhatapaan järjestyksessä ja turvavälit muistaen. Sellaiseen käsitykseen pääsin, että varavaltuutettujen lukuisa määrä tämänpäiväisessä kokouksessa johtui siitä, että useat valtuutetut eivät halunneet riskeerata näin koronaeristyksen aikana.

Sisääntulojärjestys

Sisääntulojärjestys

Muutama nosto tämänpäiväisestä kokouksesta. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen ja viime vuoden tilinpäätöstietojen käsittelyn yhteydessä oli paljon keskustelua koronan vaikutuksesta talouteen. On kaikin puolin selvää, että koronan seurausten vuoksi Joensuunkin talous tulee olemaan kuralla – eikä paljon puhutuista rahastoista tässä ole apua, vaan itse asiassa alkuvuonna rahastotkin ovat sukeltaneet kymmenen miljoonan edestä. Nostin keskusteluun kunnallisveron tilapäisen korotuksen prosenttiyksikön verran, koska poikkeusolot vaativat ratkaisuja ja vahvasti uskon siihen, että joensuulaiset mieluummin maksavat hiukan enemmän kunnallisveroa kuin menettävät palveluja leikkausten vuoksi.

Toinen nostoni on vastauksesta Kikkis Mikkolan valtuustoaloitteeseen, jonka on muotoillut Anssi Törmälä kaupunginhallituksessa: ”Kaikki varhaiskasvatuksen ryhmät, myös perhepäivähoitoryhmät, voivat vierailla satunnaisesti (2-3 kertaa toimintakauden aikana) seurakunnan, uskonnollisen, uskonnottoman tai vakaumuksellisen yhteisön pitämässä kirkkomuskarissa, perhekerhossa tai muussa vastaavassa lapsiryhmälle suunnatussa pedagogisessa toiminnassa, jossa yksittäiset hengelliset laulut ja virret eivätkä yksittäiset yleissivistykseen kuuluvat kertomukset uskonnollisesta tai vakaumuksellisesta kirjasta tai muusta teoksesta tee niistä vielä varhaiskasvatuslain kieltävää sitouttavaa toimintaa.” Valtuustosalissa nostin esille sen, että ateististen, uskonnottomien ja muiden kuin kristillisten järjestöjen kannattaa ottaa tästä koppi, jotta kristillisille yhteisöille ei jää tällaisen toiminnan monopoliasemaa.

Lisäksi tulee huomata, että varhaiskasvatuslain mukaan uskonnolliselle toiminnalle pitää aina tarjota myös uskonnoton vaihtoehto, jonka on oltava oltava kaikkien perheiden tiedossa etukäteen ja valinnan niiden välillä on oltava vapaa kaikille perheen vakaumuksesta riippumatta. Lisäksi uskonnottoman toiminnan on oltava sisällöltään ja mielenkiinnoltaan rinnastettavissa uskonnolliseen, eikä valinta saa asettaa lapsia keskenään eriarvoiseen asemaan. Ei siis saa olla oletuksena, että kaikki evankelisluterilaisten perheiden lapset osallistuvat automaattisesti kirkkomuskariin ja muut dumpataan siksi aikaa toiseen hoitoryhmään tai jätetään avustajan kanssa puuhastelemaan ”jotain”, vaan yhtä mielekkään ja pedagogisesti harkitun vaihtoehtoisen toiminnan on aina oltava etukäteen mietittynä, siitä pitää tiedottaa uskonnollisen toiminnan kanssa tasavertaisesti ja jokaisen perheen on saatava joka kerta erikseen valita, kumpaan lapsi osallistuu. Tämän lakipykälän noudattamisessa on Joensuussa huomattavasti petrattavaa.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *