Three umbrellas in one drink…

 “Three umbrellas in one drink? What kind of extravagant lunatic are we dealing with?” (Angry Birds 2)


“Three umbrellas in one drink? What kind of extravagant lunatic are we dealing with?” (Angry Birds 2)

“Three umbrellas in one drink? What kind of extravagant lunatic are we dealing with?” (Angry Birds 2) Kuvan myötä esitän nimipäivätervehdyksen ystävilleni, tovereilleni ja muuten vain tutuille. Olette ihania. Kiitos!

Tänään siis on Ashan päivä. Karjalaisessa ilmestyneen henkilökuvan myötä minulta on kysytty, milloin vietän nimipäivääni. Alian päivä on sidoksissa islamilaiseen kuukalenteriin ja siis kiertää vuoden ympäri, ja tältä vuodelta se on jo mennyt. Ashan päivä puolestaan liittyy zarathustralaiseen aurinkokalenteriin eli sitä vietetään suomalaiseen tapaan joka vuosi samana päivänä, joten sitä vietän. Tänään. Erittäin todennäköisesti teen ja suklaan merkeissä. Saatan myös sortua lasilliseen hyvää georgialaista punaviiniä, tai ehkä valokuvan esikuvan mukaisesti pina colada -drinkkiin.

Syksyllä lapset Angry Birds 2 -elokuvan jälkeen arpoivat, keitä itse olisivat elokuvan hahmoista. Ja tulivat myös siihen tulokseen, että elokuvan naispahis Zeta oli kuin minä. Myönnän, että tiettyjä yhtäläisyyksiä oli: älyllisesti erittäin kykenevä, kylmää, lunta ja jäätä inhoava nainen, joka halusi itselleen ja jälkikasvulleen mukavaa elämää. Tosin tämän mukavan elämän varmistamiseksi Zetalla oli maailmanvalloitussuunnitelma, kun taas minulla maailmanpelastamissuunnitelmat näemmä vähentävät mukavaa elämää…

Tosin jatkossa minäkin tulen valitsemaan elämääni enemmän itselleni ja läheisilleni mukavia asioita. Koen myös, ehkä toista kertaa elämässäni, että edessäni on hyviä, mahtavia ja mukavia vaihtoehtoja velvoitteiden ja ”järkevien” pakollisten valintojen sijaan. Näen edessäni läjän loistavia mahdollisuuksia ja keskityn niihin – ja näen niiden saavuttamisen mahdollisena resurssienkin kannalta. Suhtaudun positiivisesti tähän vuoteen ja tulevaan – koronasta huolimatta. Kriisit paljastavat meistä parhaat ja pahimmat puolet – ja toivon, että omalta osaltani ne parhaat puolet.

Näemmä piti elää 45-vuotiaaksi tämän tajutakseen. Ja sitten se pakollinen kevennys, jonka toiset ehkä tuntevat puukon kääntämisenä haavassa: pari kuukautta sitten syntymäpäivänäni ostin alkosta pullon kuohuvaa, ja minulta kysyttiin paperit. Mutta muistakaa, että sosiaalisen naisen roolissa olen saanut elää vasta 36-vuotiaasta alkaen, joten teiniajat tai nuoren aikuisen naisen elämä oli jo alkuasetuksissa suljettu minulta pois. Yritän elää hyvää elämää nyt.

Ikäni on muutenkin ollut usein yleisenä hämmästyksen kohteena monissa porukoissa: 2015 eduskuntavaalien alla minua kehotettiin liittymään Vasemmistonuoriin (yläikäraja 30), ihmetellään, miten esikoiseni voi olla 14-vuotias, ja millä ajalla ylipäänsä olen saanut kolme lasta, väitellyt, hankkinut toisen tutkinnon, työskennellyt useammassa ammatissa, tehnyt tutkimusta viidellä eri tieteenalalla, kirjoittanut kirjoja, treenannut itseni maajoukkuetason shakinpelaajaksi ja niin edelleen. Minulta on kysytty, mitä teen eri tavalla kuin muut ihmiset ja mikä on nuoruuteni salaisuus – näihin olen vastannut, että juon paljon teetä ja syön paljon suklaata. Jonkinlaisena konsensuksena on muotoutunut, että olen useamman sata vuotta elänyt vampyyri – tätä puoltavat esimerkiksi luontainen unirytmini ja yhteensopimattomuus kissojen kanssa. Tosin tällä vampyyrillä on hopeakoru (joka tummui mustaksi muutaman kuukauden käytön jälkeen – luonnontieteisiin suuntautunut lapseni kertoi sen todennäköisen syyn olevan rikkiyhdisteet, mutta mitä se sitten minusta kertookaan!), syön mielelläni valkosipulia ja hakeudun kesäisin auringon lämpöön. Toivon, että tästä kesästä tulee pitkä ja kuuma ihan vain elämäni mukavuuden lisäämiseksi. Viime vuonna niistin nenääni kahta viikkoa vaille koko vuoden, ja ne kaksi viikkoa vietin Mustanmeren rannalla shakkia pelaamassa.

Olin sitten vampyyri tai en, ainakin tämän ikäisenä olen ymmärtänyt, että aika on arvokkain resurssini ja aion käyttää sitä säästeliäästi ja viisaasti. Minulla ei enää välttämättä olekaan aikaa odottaa – toisin kuin teiniaikoina, jolloin se oli paikoitellen erittäin viisasta. Vanhan lauluntekijän sanoin ”I don’t have no time for no monkey business” (Freddie Mercury: Living On My Own – on muuten aivan loistava koronaeristyksen ajan laulu). Ja samasta laulusta myös se, mihin uskon edelleen: Got to be some good times ahead!

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *