Elämme velaksi, lapsemme maksavat

Tänään, 22. elokuuta 2012, ihmiskunta on käyttänyt vuoden 2012 uusiutuvat luonnonvarat (linkki). Se tarkoittaa, että käyttämiemme uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 1,56 maapalloa nykyisen yhden sijasta.

Yleensä luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä perustellaan sillä, että muuten luonto saastuu ja eläin- ja kasvilajeja kuolee sukupuuttoon, ja muilla vastaavilla argumenteilla, joita talouselämän päättäjät eivät oikein osaa kuunnella. Sen sijaan mihin tahansa, millä on taloudellisia vaikutuksia, reagoidaan välittömästi ja rajusti. Ajatelkaapa, millainen älämölö Suomessa vähän aikaa sitten nousi siitä, että EU:n rikkidirektiivi heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä, ja että se pitäisi kompensoida yrityksille! Eihän se edes ylipäänsä heikentäisi mitään kilpailukykyä, mikäli yritykset eivät saastuttaisi.

No, talouselämän asenne ei varsinaisesti ole mitenkään yllättävä. Sen perusteella, mitä olen kauppatieteitä opiskellut, saasteet ja muut ympäristöongelmat eivät nimittäin tule luennoilla lainkaan esille, vaikka on tasan tarkkaan selvää, että yritykset niitä tuottavat. Koko opintojeni aikana ainoastaan yhdellä kurssilla on otettu huomioon, että jätteitä ja saasteita tulee – kyseessä oli matemaattinen kurssi, jolla keskityttiin nimenomaan materiaalivirtoihin ja yritysten reaaliprosesseihin. Muilta kursseilta saa sen käsityksen, että vaikka hukkapaloja ja muuta tuotannossa tuleekin, ne yksinkertaisesti ”katoavat” tuotantolaitoksesta eikä niihin tarvitse kiinnittää huomiota. Tai vielä yleisempää on tehtaiden käsitteleminen mustina laatikoina, joihin sisään syötetään rahaa ja ulos tulee vain lopputuotteita, ei mitään ylimääräistä. Näillä opeilla talouselämän päättäjät toimivat.

Tässä taloudellinen argumentti kestävälle kehitykselle (yritetty kirjoittaa siten, että talouselämän päättäjäkin voisi sen sisäistää). Tällä hetkellä ihmiskunta elää yli varojensa, on elänyt jo useamman kymmenen vuotta. Yli varojen eläminen on tulevaisuudesta lainaamista, eli nykyisen kerskakulutuksen maksavat lapsemme ja lapsenlapsemme. Se tarkoittaa automaattisesti heille huonompaa elintasoa kuin meille. Lisäksi maapalloa voi ajatella koneena, jota yli varojen eläminen kuluttaa. Yli varojen eläminen on koneen ajamista ylikapasiteetilla, mikä kuluttaa konetta, ja sen teho laskee. Konetta on mahdoton korjata, tai ainakin sen korjaaminen on hyvin kallista. Täten jälkipolvet joutuvat lainaamiemme luonnonvarojen lisäksi maksamaan myös lainan korot, joita emme itse välttämättä tule edes ajatelleeksi.

Nykyinen yli varojen eläminen on yksinkertaisesti taloudellisesti järjetöntä. Eikä sen perustelemiseksi tarvitse edes mainita kertaakaan saasteita, biodiversiteetin tuhoamista, sukupuuttoja ja muuta, mitä tämä yli varojen eläminen automaattisesti aiheuttaa.

Vuosi 2012 jatkuu tästä eteenpäin tulevaisuudesta lainattujen luonnonvarojen turvin. Voit kuitenkin miettiä, olisiko jotain, mitä itse voisit tehdä pienentääksesi tulevilta sukupolvilta ottamaamme lainaa. Tässä pieni ilmainen talousvinkki plussapisteiden ja muiden bonustärppien perässä juokseville kuluttajille: parhaan bonuksen saa sillä, että jättää kokonaan ostamatta.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *