Saarna tavoitteenasetannasta

Tämänpäiväisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa pidin oheisen puheen tavoitteenasetannasta. Ne, jotka ovat seuranneet edesottamuksiani valtuustossa ja kuntapolitiikassa ylipäänsä, varmaankin havaitsivat, että puheessa oli paljon elementtejä aiemmista puheistani ja esityksistäni liittyen sitovien toiminnallisten tavoitteiden asetantaan. Toivoisin pikku hiljaa, että kaupungin virkakoneisto ja luottamushenkilöogranisaatio antaisivat minulle aihetta vaihtaa levyä…

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

Osavuosikatsauksen liitteenä on taulukko strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Koska tavoitteenasetanta on pääsääntöisesti onnistunut joko välttävästi tai huonosti, ruodin tässä vuoden 2019 tavoitteenasetantaa, jotta tulevan vuoden talousarvioprosessissa onnistuttaisiin paremmin.

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat paras keino ilmaista valtuuston tahtotila virkakoneistoa sitovasti. Siksi tavoitteenasetannassa tulee olla huolellinen – muutoin on vaarana se, että valtuusto saa juuri sitä, mitä tilaa. Koska laadulliset tavoitteet mahdollistavat epäselvyyden ja
tulkinnanvaraisuuden, on aiheellista vähentää laadullisten tavoitteiden määrää ja käyttää määrällisiä tavoitteita aina silloin kuin se on mahdollista. Koska määrälliset tavoitteet ovat selkeitä, niiden toimintaa ohjaava vaikutus on täten suurempi kuin epäselvästi asetettujen laadullisten tavoitteiden. Yleisesti tavoitteenasetannassa kannattaa panostaa selkeyteen, yksikäsitteisyyteen ja mitattavuuteen.

Joensuu-konsernin arvioidut menot ovat rapiat 800 miljoonaa euroa – tavoitteidenasetannassa olennainen kysymys on, antaisiko kukaan 800 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Tällä hetkellä vastaus on, että ei antaisi. Esimerkiksi konserinyhtiöiltä puuttuvat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Tähän kaivataan muutosta. Lisäksi kunnan lakisääteisten velvoitteiden huomioiminen on tähän asti ollut olematonta – tiedostan, että tämän taustalla on pohdinta siitä, millaisia tavoitteita lakisääteisille velvoitteille ylipäänsä on mahdollista asettaa. Yksi tapa olisi kirjata jokaisen toimialan kohdalle, että toimialan lakisääteiset velvoitteet
hoidetaan vähintään hyvin, minkä jälkeen kehittää mittaristo, joka mittaa sitä, onko nämä velvoitteet hoidettu hyvin.

Tavoitteenasetanta on onnistunut hyvin, jos ollaan valmiita maksamaan talousarviossa varatut määrärahat valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntalain pykälä 110 viittaa juuri tähän, eli talousarviossa valtuusto asettaa sitovat toiminnalliset tavoitteet ja antaa niiden edellyttämät määrärahat.

Toivonkin, että valtuusto ei jatkossa tule päästämään viranhaltijoiden löperösti valmistelemia sitovia toiminnallisia tavoitteita läpi.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *