Puolivälin turnauskuulumisia

Ensin hehkutusosio: Suomen naiset voittivat Ruotsin, ja allekirjoittanut voitti Anna Cramling Bellónin! Linkin takaa Karjalaisen shakkipalstan juttu teemasta.

Ja sitten takaisin arkeen: Eilen (4. kierros) teemana oli sama kuin Ruotsia vastaan, eli että altavastaaja voitti ennakkosuosikin, mutta valitettavasti olimme ennakkosuosikin roolissa, ja hävisimme Georgia 3:lle 3-1. Omaa suoritustani voisi luonnehtia sarjaksi laskuvirheitä, joista kirjaimellisesti kuolettavan tein aikapulassa siirtoa ennen lisäajan saamista – ajattelin tehdä materiaalin voittoa uhkaavan odotussiirron, koska en nähnyt nopeasti vilkaistuna minulla olevan minkäänlaisen kiireen. Vaikka tiedostan näin jälkikäteen (ja osan pelin aikana), missä rävelsin, en aivan ymmärrä, miksi en saanut möhläyssarjaani katkaistua, vaikka kuinka yritin ja tiedostin vaaran. Näemmä vain oli päivä, jolloin mikään ei sujunut niin henkilökohtaisesti kuin joukkueellakaan.

3. kierroksella joukkue otti pataan 4-0 Serbialta (en ollut pelaavassa kokoonpanossa).

Hieman avaan tuota shakkipalstan sotilaankorotusta: olen itse aikoinaan ollut jopa ammattisotilas, ja kovasti toivonut joskus korottuvani kuningattareksi. Kuningatar en taida vielä olla, mutta kelvannen hyvin vampyyrikreivittäreksi näin lähestyvän Halloweenin kunniaksi. 😉

Todettakoon tässä, että tyttäreni on tarkoitus pukeutua koulun Halloween-juhlaan vampyyriksi, ja vaatetus toki löytyi äidin vaatekaapista (onkohan siihen ymmärrettävä syy, miksi käyttämäni hopeaketjut tummuvat nopeasti...)

Todettakoon tässä, että tyttäreni on tarkoitus pukeutua koulun Halloween-juhlaan vampyyriksi, ja vaatetus toki löytyi äidin vaatekaapista (onkohan siihen ymmärrettävä syy, miksi käyttämäni hopeaketjut tummuvat nopeasti…)

Päivän asu on kuvassa. Tosin pelatessa käytin huiviani ihan normaalisti huivina.
Päivän tunnussävel: Innuendo (Queen) – johtui hyvin vahvasti asuinpaikkakeskustelusta.

Sävelmä soi päässäni ruokapöytäkeskustelun vuoksi, kun pohdittiin, missä haluaisi asua, jos saisi täysin vapaasti valita. Anastasian valinta oli Talvipalatsi Pietarissa, Heini tyytyi hulppeaan helsinkiläiseen lukaaliin, ja oma valintani oli luonnollisesti Alhambra. Mikään ei olisi parempi miljöö heräämisen jälkeiselle aamuteelle kuin Nasrid-palatsin pylväiköt.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *