Yksityistämisestä

ja sen kannattavuudesta

 

Joensuussakin valloillaan olevien uusliberalististen talousoppien mukaan julkista sektoria tulee pienentää ja antaa yksityisyritysten huolehdittavaksi sellaisiakin toimintoja, joiden järjestämisestä kunta on lain mukaan vastuussa. Lisäksi halutaan kovasti ulkoistaa kaikki mahdollinen, mukaan lukien perusinfrastruktuuri, mitä kokoomuspoliitikot puolustelevat mantralla ”ei kannata maksaa seinistä”. Myös kaupunginjohtaja vaikuttaa tukevan tätä yksityistämis- ja ulkoistamispolitiikkaa.

Oikeisto perustelee politiikkaansa ”järkevyydellä” ja tehokkuuden lisääntymisellä. Tosin ennen kuin alkaa päästellä tällaisia sammakoita suustaan, kannattaisi ottaa huomioon vuosina 2007–11 Åbo Akademissa tehty (ja Suomen Akatemian rahoittama) tutkimus tuloksineen. Oikeasti todellisuus käyttäytyy jälleen kerran aivan toisin kuin oikeistopoliitikkojen märissä unissa ja puheissa.

Tutkimuksessa kyseenalaistetaan yleisesti esitetty väite, että julkinen omistus on tehotonta. Sen mukaan julkinen omistus voi olla jopa tehokkaampaa, kun päätavoitteena on jokin muu kuin taloudellisen hyödyn maksimointi. Julkisten palvelujen yksityistäminen voi peräti lisätä tehottomuutta.

Tässä kohtaa kannattaa pysähtyä miettimään, mikä on esimerkiksi sairaalan tai vanhustenhoidon päätavoite: tuottaa omistajille voittoa vai hoitaa sairaat ja vanhukset hyvin. Eivät yksityisyrittäjät hyvää hyvyyttään halua omistaa sairaaloita tai palvelutaloja – he haluavat toimintojen tuottavan itselleen mahdollisimman paljon voittoa mahdollisimman vähin kustannuksin. Tämä ei yleensä ole kuntalaisten ja kunnan kannalta hyvä vaihtoehto, sillä palvelun taso todennäköisesti laskee, ja usein lopputulos tulee kunnalle kalliimmaksi kuin omana palveluna tuottaminen. Eikä kiinteistösijoittajakaan pelkkää hyväntahtoisuuttaan halua rakentaa esimerkiksi uutta koulua ja saada siihen kaupunkia vuokralaiseksi. Tottahan toki sijoittaja tavoittelee voittoa, joka jää jäljelle sen jälkeen kun pääomakulut on vähennetty. Kaupungin itse itselleen rakentama koulu aiheuttaa ainoastaan pääomakulut – niiden lisäksi ei tarvitse lihottaa yksityisyrittäjää. Eikä yrittäjällä tällaisessa toiminnassa ole käytännössä lainkaan riskiä, sillä kaupunki pakotetaan vuokralaiseksi pitkillä, usein kymmenien vuosien mittaisilla vuokrasopimuksilla, jotta yrittäjä varmasti saa omansa ja enemmänkin eli haluamansa voiton. Parinkymmenen vuoden jälkeen tilanne on se, että kaupunki on maksanut kokonaisuudessaan esimerkiksi koulun rakentamisen pääomakustannukset ja yrittäjän vaatiman voiton, mutta ei siltikään omista koulua. Itse rakentamalla kaupunki on maksanut pääomakustannukset, omistaa koulun ja on säästänyt sen verran, mitä yksityistämisskenaariossa yrittäjä saa voittoa.

Ohessa linkki tutkimuksen suomenkieliseen lehdistötiedotteeseen. Projektibibliografiasta löytyvät tutkimukseen kuuluvien artikkeleiden julkaisutiedot, joiden avulla tutkimukseen on mahdollista perehtyä tarkemmin.

Loppukommentti: Yliopistoissa tehtävä yhteiskunnallinen ja muu akateeminen tutkimus on tärkeää. Voi olla, että tutkimuksia ja niiden tiivistelmiä lukemalla niiden merkitys ei aina avaudu ei-akateemiselle ”maallikolle”, sillä ne kirjoitetaan tiedeyhteisön määrittämään muotoon, joka usein on valitettavan kankea ja vaikeaselkoinen, mutta silti. Akateemisen tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millainen todellisuus on ja kuinka se toimii. Siksi toivoisin, että poliittisilla päättäjillä (tai ainakin heidän avustajillaan) olisi edes vähän sisälukutaitoa tutkimustulosten suhteen. On järkyttävää havaita, että kuntalaisille haitallisia päätöksiä perustellaan argumenteilla, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa ja jotka kaiken lisäksi osoittautuvat tarkemmassa tutkimuksessa epätosiksi.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *