Riveria-ammattikoulun väärinkäytösepäilyjen juridinen analyysi

Koska Riveria-ammattikoulu-kuntayhtymän väärinkäytösepäilyt ovat puhuttaneet ja minuun on usealta taholta otettu aiheen vuoksi yhteyttä, olen tehnyt oheisen analyysin mahdollisista lainvastaisista menettelyistä. Riverian yhtymävaltuuston on syytä harkita, muodostavatko esiin nousseet väärinkäytösepäilyt riittävän syyn olla myöntämättä tili- ja vastuuvapautta väärinkäytösepäilyihin syyllistyneille tilivelvollisille (kuten toimivalle johdolle).

Korostan, että en väitä, että väärinkäytöksiä olisi tapahtunut, vaan että on epäily väärinkäytöksistä. Siksi olen myös käyttänyt ehdollista kieltä kautta linjan. Varmaa kieltä voi käyttää vasta kun tuomioistuin on ratkaissut, mitä lakeja on rikottu ja millä perusteilla.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja/tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja eivät ota tarkastuspyyntöä käsittelyyn. Tarkastuspyynnössä on esitetty perusteltu epäily siitä, että kuntayhtymässä on rikottu säännöksiä, lakeja ja hyvää hallintotapaa vastaan.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on tuonut tarkastuspyynnön ainoastaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle eikä ole ottanut sitä käsittelyyn (Karjalainen 8.5.2018). Tarkastuspyyntö on hallintolain 20 §:n tarkoittama hallintoasia. Samaisessa pykälässä mainituksi hallintoasian vireilletuloksi voidaan tulkita tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle annettu kirjallinen tarkastuspyyntö (sähköpostikin täyttää tietyissä tapauksissa kirjallisuuden vaatimuksen). Se, että tarkastuslautakunta ei ole käsitellyt asiaa, on mahdollisesti hallintolain vastainen menettely (muun muassa 7 §: hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluja; 43 §: päätös on annettava kirjallisesti; 45 §: päätöksen on oltava perusteltu). Se, että tarkastuslautakunta ei ole tutkinut asiaa, saattaa olla kuntalain 121 §:n vastaista, sillä tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu ”arvioida, onko [- -] toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla”. Tarkoituksenmukaisuusvalvonta on paljon laajempi tehtäväkokonaisuus kuin pelkkä laillisuusvalvonta. Mahdollisiin laittomuusepäilyihin puuttumatta jättäminen voidaan katsoa tarkoituksenmukaisuusvalvonnan laiminlyömiseksi (linkki teemaa käsittelevään mielipidekirjoitukseeni).

Kuntalain 85 §:n mukaan luottamushenkilö hoitaa tointaan virkavastuulla, ja häneen sovelletaan rikoslain (39/1889) virkarikoksia koskevia säännöksiä. Kuntalain 122 §:n mukaan tilintarkastaja toimii virkavastuulla, ja 123 §:n mukaan tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan hallintoa hoidettu [- -] lain [- -] mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja erityisesti sen puheenjohtaja sekä tilintarkastaja on saattanut syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen (rikoslaki 40 luku 9 §: rikkoo tahallaan tai tuottamuksellisesti säännöksiä) tai virka-aseman väärinkäyttöön (rikoslaki 40 luku 7 §, jos edellä mainittu teko on tehty hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa).´On myös mahdollista, että tilintarkastaja on menetellyt hyvän tilintarkastustavan vastaisesti jättäessään hänelle tehdyn tarkastuspyynnön huomiotta.

Karjalaisen artikkelissa 8.5.2018 esitetyt väärinkäytösepäilyt

Näistä asioista minulla ei ole muuta tietoa kuin lehtiartikkeliin perustuvat, joten analyysini on suppea.

Virkasiirrot, joista yksi oli henkilöstön kehittämispäällikön virka (Karjalainen 8.5.2018). Artikkelin mukaan tarkastuspyynnössä on pyydetty ”selvittämään, miksi virkasiirroissa ei ole huomioitu kaikkia virkaa hakeneita ja suostumuksensa antaneita sekä heidän ansioitaan.” Yhdenvertaisuusperiaatteen laiminlyönti (hallintolain 6 §) sekä työsyrjintä työntekijää valittaessa (jos kyse on virasta, niin rikoslain 47 luku 3 §, ja jos kyse on työsuhteesta, niin työsuojelulain 2 luku 2 §) ovat mahdollisia teemaan liittyviä väärinkäytöksiä.

Samassa artikkelissa käy ilmi, että eräs asianosainen ei ole saanut päätöksestä edes pöytäkirjanotetta muutoksenhakuohjeineen. On mahdollista, että päätöksentekoon osallistuneet (esittelijä ja päättäjät) ovat syyllistyneet hallintolain vastaiseen menettelyyn: päätös on annettava kirjallisesti (43 §) perusteluineen (45 §) ja oikaisuvaatimusohjeineen (46 §). Mahdollisesti tässä täyttyvät myös virkavelvollisuuden rikkomisen tai väärinkäytön tunnusmerkit.

Epäilty laiton irtisanominen, yt-lain vastainen menettely kuulemistilaisuuden puuttumisen johdosta (Karjalainen): viranhaltijalain 8. luku tai työsopimuslain 7. luku.

Puitejärjestelyhankinnassa tehdyssä minikilpailutuksessa epäilty yhden tarjoajan suosiminen (Karjalainen): hankintalain 3 §:n vastainen menettely: hankintamenettelyyn osallistujia ja palvelun-/tavarantoimittajia on kohdeltava tasapuolisesti (43 §: puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat).

Epäilyttävät suorahankinnat (Karjalainen): hankintalain 40 §:ssä äädetään suorahankinnan kriteereistä, ja on mahdollista, että suorahankintoja on tehty tämän pykälän vastaisesti.