Mistä Alia säästäisi?

Vanhan viisauden mukaan vaaleissa säästöistä puhuminen on poliittinen itsemurha. Tästä muistutti perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokas Jouni Hyökki Karjalaisessa 5.8.2012 ilmestyneessä mielipidekirjoituksessaan. (Vastaukseni Karjalaisessa 9.8.2012: linkki.) Vaaleissa tulee luvata kaikkea kivaa realiteetit unohtaen. Näinhän Joensuun talousarvio 2012 syntyi: peruskaupungille (= kaupunkikonserni ilman tytäryhtiöitä, liikelaitoksia ja rahastoja) alijäämää noin 9 miljoonaa euroa. Tyypillinen vaalivuoden budjetti. OK, peruskaupunki yhdistettynä liikelaitoksiin ja rahastoihin olisi tappiolla ”vain” vajaat 1,4 miljoonaa euroa, mutta peruskaupungin tulos on sikäli oleellinen, että juuri sillä rahoitetaan esimerkiksi koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ongelmana on, ettei tällainen meno voi jatkua enää kovinkaan pitkään. Talouskriisin takia Suomen luottoluokitusta saatetaan lähiaikoina alentaa, ja samalla laskisi Kuntarahoituksen luottoluokitus, mitä kautta kunnat ottavat lainarahoitustaan. Tällöin Joensuukin joutuisi maksamaan velaksi elämisestään korkeampaa korkoa. Lisäksi historiallisen alhainen korkotaso ei ole lupaus tulevasta: mikäli Euroopan holtittoman rahapolitiikan seurauksena inflaatio pääsee kunnolla vauhtiin, korot saattavat pompata nopeasti useamman prosenttiyksikön verran. Kasvavat lainanhoitokulut ovat luonnollisesti poissa niistä rahoista, joilla kunta pyörittää normaalia toimintaansa. Pitkällä tähtäimellä säästötarve on väistämättä edessä.

Pitäisi siis keksiä säästöjä noin 9 M€/vuosi. Hankalaa. Mutta ei todellakaan mahdotonta. Pienen tuloslaskelmiin, taseisiin, liitetietoihin ja talousarvioihin perehtymisen tuloksena saa hyvin selville, mihin Joensuun kaupungissa käytetään rahaa. Kysymys on priorisoinnista: mitä pitää tärkeänä ja mitä vähemmän tärkeänä. En haluaisi ”säästää” vähäisistä koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluista, sillä niistä säästäminen aiheuttaa tulevaisuudessa paljon suuremman laskun. Mutta Alian säästölistan kärjessä ovat seuraavat asiat:

  1. Jäädytetään turhat investoinnit odottamaan taloudellisesti parempia aikoja.

    * Penttilän huvivenesatama, 2,4 M€ (lähinnä isokenkäisiä palveleva huvivenesatama on todellinen turhake tilanteessa, jossa koulut homehtuvat käsiin)

    * Sirkkalan silta 10,95 M€ (mukana on siltaprojektiin liittyvät tiet)

    * Penttilän silta 3 M€

    * Torialueen uudistus 2,5 M€

  2. Vaaditaan, että kaupungin omistuksessa ja osaomistuksessa olevat yhtiöt maksavat omistajilleen osakeyhtiölaissa mainitun minimiosingon tuloksestaan, noin 0,5 M€/vuosi. Nämä osakeyhtiöthän eivät tietääkseni koskaan ole maksaneet kaupungille osinkoa. Mikäli olen väitteessäni väärässä, toivon, että joku oikaisee minua ja esittää pätevät todisteet.

  3. Muutetaan kaupungin taserahastojen sääntöjä siten, että niiden tuottoa voidaan käyttää kuten kaupungin normaalia budjettirahoitusta. Nythän kaupungin päättäjien kädet on sidottu määräämällä, että näitä rahastoja ja niiden tuottoja voidaan käyttää vain ”elinkeinopoliittisiin tarkoituksiin”. Kaupungin käyttämien tuotto-odotusten mukaan tästä saataisiin lisää käyttövaroja noin 3 M€/vuosi.

  4. Muutetaan rahastojen sääntöjä siten, että niiden pääomaa voidaan käyttää välttämättömiin ja tarpeellisiin rakennuskorjauksiin (aloittaen homekouluista ja -päiväkodeista). Sisäilmaongelmien aiheuttama terveydenhoitokustannusten kasvu on kaupungille huomattavasti suurempi menoerä kuin se, että homerakennukset korjattaisiin, ja pienemmät sairauskustannukset ja lasten parempi terveys ovat todellinen sijoitus tulevaisuuteen. Itse asiassa samansuuntaista ratkaisua esittää myös Joensuun kaupungin tarkastuslautakunta vuoden 2011 arviointikertomuksessaan, mutta ilmeisesti nykyiset päättäjät eivät halua edes harkita asiaa.

Näillä säästöillä ja priorisoinnilla päästäisiin hyvään alkuun, eivätkä säästöt kohdistuisi kuntalaisten kannalta kriittisiin toimintoihin. Lasketaanpa: säästöt taloustilanteeseen nähden turhista investoinneista yhteensä noin 19 M€ viidelle vuodelle jaettuna = 3,8 M€/vuosi. Tähän lisätään yhtiöiltä osinkotuloja 0,5 M€/vuosi ja rahastoista 3M€/vuosi. Tämän seurauksena peruskaupungin tulos kohenee 7,3 M€/vuosi, minkä jälkeen tilanne ei enää näytäkään niin pahalta. Tosin valitettavasti jo vuoden 2012 aikana investoidaan Sirkkalan siltaan ja siihen liittyviin teihin 0,7 M€ ja Penttilänrannan kävelysiltaan 1,2 M€. Tilanteen huomioon ottaen voi olla järkevää antaa Penttilänrannan sillan toteutua, mutta panna Sirkkalan siltahanke jäihin. Tällöin vuoden 2012 tulos on 1,9 M€ huonompi ja 2013 tulos 1,8 M€ huonompi, mutta silti viidelle vuodelle 2012—2016 tulisi edelleen tulosparannusta keskimäärin 6,5 M€/vuosi tämänhetkisiin suunnitelmiin verrattuna.

Vuoden 2013 budjetista päättää nykyinen kaupunginvaltuusto, ja siihen voi vaikuttaa enää sen verran kuin kansalaiset nyt istuvaan valtuustoon voivat vaikuttaa (eli valitettavan huonosti). Mutta vuoden 2013 alussa aloittaa uusi valtuusto, jossa toivottavasti istuu nykyistä valtuustoa enemmän järkevän talouspolitiikan kannattajia. Tähän kuntalaiset voivat vaikuttaa äänestämällä.

Ottakaa siis selvää, mitä ehdokkaat ja puolueet haluavat tarjota, mutta vielä enemmän kannattaa kysellä, mistä he pakon edessä säästäisivät! Minä en säästäisi rakennusten perusylläpidosta (jonka laiminlyönnin johdosta ne homehtuvat), en homeongelmaisten rakennusten remontoinnista, en koulutus-, sosiaali- tai terveyspalveluista. Sen sijaan säästäisin turhista investoinneista. Lisäksi paremmalla omaisuudenhoidolla kaupungilla olisi käytettävissään 3,5 M€/vuosi enemmän rahaa. Vaatisin myös rahastojen sääntöjen muuttamista, jotta niitä voitaisiin käyttää kaupunkilaisten hyvinvointia tukevaan toimintaan, vaikkapa homekoulujen korjaamiseen. Valtuusto päättää, millaiset säännöt taserahastoilla on ja mihin niitä käytetään! Siksi on tärkeää, millaisia valtuutettuja seuraavassa valtuustossa istuu.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *