Joensuun taloustilanteen parantamisesta

Esitykseni talousarvion 2014 valmisteluun

 

Oheisessa kirjoituksessani olevat laskelmat esitin kaupunginvaltuuston talousseminaarissa 2.9.2013 evästyksenä talousarviovalmisteluun. Karjalainen referoi niitä valtuustoseminaaria käsitelleessä artikkelissaan 3.9.2013. Samasta aiheesta kerroin myös Heilissä 1.9.2013 ilmestyneessä haastattelussa.

Mikäli kannatatte talouden tervehdyttämisohjelmaani, ottakaa yhteyttä äänestämiinne päättäjiin ja kertokaa se heille. Ja mikäli teillä on lisää ideoita, pyydän kertomaan niistä minulle. Tarvittaessa teen varteenotettavista vaihtoehdoista lisälaskelmia ja esitän niitä eteenpäin.

PS: Käyttämäni lyhenteet M€ ja k€ tarkoittavat miljoonaa (mega) ja tuhatta (kilo) euroa. Minkäpä fyysikko koulutukselleen mahtaa.

Yleinen herja poliittisesta prosessista kuuluu, että järkevin vaihtoehto yleensä valitaan vasta sitten kun se on ainoana jäljellä. Toivoisin, että se valittaisiin jo nyt, vaikka muitakin vaihtoehtoja on.

Mikä on oleellista? Osaoptimoinnista luopuminen ja yksinomaan kokonaisuuden ajatteleminen. Mikäli kaupungin luottamushenkilöt ja viranhaltijat sisäistävät tämän, Joensuun taloustilanteen oikaisemiseen olisi olemassa helppoja ratkaisuja, eikä tarvitsisi puhua ”vaikeammista” saati sitten ottaa niitä käyttöön.

Lyhyellä tähtäimellä noin 2 M€/vuosi oikealla kohdentamisella saisi aikaan säästöjä 8-13 M€/vuosi, eli nettovaikutuksena kokonaiskustannukset pienenevät 6-11 M€/vuosi palvelutason pysyessä samana. Pidemmällä tähtäimellä panostus tuottaisi säästöjä 14,5-25,5 M€/vuosi. Huomautan, että tässä esittämäni arviot ovat maltillisia. Virkakoneiston voisi pyytää tekemään esitykseni pohjalta omat laskelmansa perusteluineen.

Muutamia helposti konkreettisesti toteutettavissa olevia esityksiä:

200 uutta omaishoitajaa, kustannus 1,4 M€/vuosi.

Miksi?

  • Vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat voisivat asua kotona.
  • Vähentää erikoissairaanhoitopäivien ja alemman tason hoitopäivien tarvetta.

Yhteensä säästöä 5-8 M€/vuosi. Perustelut:

  • Erikoissairaanhoito n. 500 €/hlö/vrk.
  • Palvelutaloasuminen 100-130 €/hlö/vrk (hoitajapäivystys, lääkkeistä huolehtiminen ym.).
  • Talousarviosuunnitelmassa erikoissairaanhoidon jonopäiviin varattu 1,4 M€. Todennäköisesti ainakin 2/3 jonopäivistä poistuisi, säästöä 0,9 M€.
  • Mikäli 200 vanhusta/vammaista saataisiin pois palvelutaloasumisesta, pelkästään siitä aiheutuisi säästöjä vähintään 7,3 M€ (korkeammassa maksuluokassa 9,49 M€). Säästöjen määrä voi olla suurempikin, mikäli korkeamman hintaluokan ratkaisujen käyttö (terveyskeskussairaalapäivät ym.) vähenee.
  • Säästöt voivat jäädä pienemmiksi, mikäli omaishoitajia ei saada tarvittavaa määrää ja omaishoitajien palkkaus tapahtuu porrastetusti pitkin vuotta systeemin alkuongelmien takia. Varovainen arvio säästöiksi olisi kuitenkin 4-7 M€.

Sijoituksesta saadaan tuottoa nopeasti.

Muuta huomioonotettavaa: Pääsääntöisesti ihmiset haluavat mieluummin asua kotonaan kuin laitoksessa, jos se on suinkin mahdollista. Huolehdittava myös omaishoitajien mahdollisuudesta lomaan (kustannusvaikutus vähäinen; kyse on siitä, etteivät omaishoitajat pala loppuun, millä taas olisi kustannuksia huomattavasti nostava vaikutus).

15 työsuhdetta sosiaali- ja terveyspalvelujen ennaltaehkäisevälle puolelle, mm. kotipalveluun, kustannus 525 k€/vuosi.

Miksi?

  • Vähentää huostaanottojen tarvetta ym.
  • Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista aiheutuu Joensuulle kustannuksia 10 M€/vuosi.
  • Laitossijoitus maksaa 70 k€/lapsi/vuosi. Sijaisperheet halvempi ja inhimillisempi vaihtoehto, mutta niitä ei ole riittävästi (ilmeisesti johtuen sijaisperheprosessin ontumisesta kaupungin puolella).

Yhteensä säästöä yhteensä 3-7,5 M€/vuosi.

  • Huostaanottojen vähenemisestä ja laitossijoitusten korvautumisesta sijaisperheillä tulisi välittömästi säästöä 3-5 M€. Sijaiskodit ovat puolet halvempi vaihtoehto kuin laitossijoitus, joten mikäli kaikki kodin ulkopuolelle sijoitettavat lapset saataisiin sijaiskoteihin, säästö olisi 5 M€:n luokkaa. Tunnustetaan kuitenkin se tosiasia, että joissain tilanteissa laitossijoitus on välttämätön.
  • Mikäli sijaisperheiden käytön lisäksi huostaanottojen tarvetta saataisiin pienennettyä vaikkapa puoleen (mikä on pitkän tähtäimen tavoite lisähenkilökunnan palkkaamisessa ennaltaehkäiseviin toimiin), säästöä voi tulla edellisen lisäksi vielä 2,5 M€.
  • Pitkällä tähtäimellä säästöt siis 5,5-7,5 M€. Imatralla vastaavaa on kokeiltu hyvällä menestyksellä (linkki).

Sijoituksesta saadaan tuottoa nopeasti.

Konsernitarkastaja, kustannus 70 k€/vuosi.

Miksi?

  • Kaupungin toiminnoissa on kontrollipuutteita ja siitä johtuvaa resurssien väärää ja tehotonta käyttöä. Perustan arvioni omaan kokemukseeni tarkastuslautakunnalle töitä tehneenä tarkastajana.
  • Kuntalain 13 § edellyttää valtuustoa päättämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (astuu voimaan 1.1.2014). Konsernitarkastajan viran perustaminen ja asianmukaisen toimenkuvan määrittäminen täyttäisi mainitun kuntalain pykälän vaatimuksen, jonka toteutuminen Joensuussa tällä hetkellä on kyseenalaista.

Säästöä 4-10 M€/vuosi.

  • Resurssien tehottoman ja epätarkoituksenmukaisen käytön vähenemisestä johtuen.

Sijoituksesta saadaan huomattavia tuottoja keskipitkällä aikavälillä.

Kotihoidontuen kuntalisän huomattava korottaminen sekä myöntämisehtojen väljentäminen.

Miksi?

  • Kotihoidossa 30 % lapsista, mutta se aiheuttaa ainoastaan 12 % kaupungin päivähoitokustannuksista.
  • Yksi päiväkotipäivä maksaa kaupungille 80 €, ja lasta kohden hoitopäiviä on vuodessa noin 159.

Mikäli noin 30 lasta siirtyisi kotihoitoon (ja heistä maksettaisiin kotihoidontuen kuntalisää), tämä olisi kaupungille kannattava ratkaisu, vaikka kotihoidontuen kuntalisää korotettaisiin 100 €/kk kaikille sen saajille. Lisäksi kannattaisi väljentää kuntalisän myöntämisen ehtoja (vaikkapa siten, että muita ehtoja ei olisi kuin Kelan kotihoidontuen saaminen), sillä tämä todennäköisesti lisäisi vaihtoehdon käyttöä. Katso tarkempi analyysini kotihoidosta ja sen kustannuksista (linkki).

Säästöjen määrää on vaikea arvioida, sillä valtakunnan hallituksen esitys perhevapaiden käytöstä ja kohdentamisesta sotkee pakkaa. Oletettavaa kuitenkin on, että mikäli kotihoidontuen kuntalisää ei koroteta, kotihoidontukijärjestelmän uudistus lisää päiväkotilasten määrää myös Joensuussa, mikä muodostuu kaupungille hyvin kalliiksi. Yksikkökustannusten lisäksi tämä johtuu vaadittavista huomattavista päiväkoti-investoinneista.

Rahastojen sääntöjen muuttaminen kaupungin sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaamisen mahdollistamiseksi.

Esimerkiksi Siilin päiväkoti todella huonossa kunnossa (54 lasta, joista 12 alle 3 v). Jo yksi homealtistuksen takia sairastunut lapsi maksaa yhteiskunnalle yli 1 M€.

Tarkoitus ei ole ”hukata” rahastopääomaa, vaan rahasto sijoittaisi korjausinvestointeihin ja saisi sijoitukselleen pääoman takaisinmaksun lisäksi kohtuullisen korkotuoton. On huomattavasti järkevämpää maksaa kaupunkikonsernin sisäisiä korkokustannuksia kuin lainata korjausinvestointeihin ulkopuolelta markkinaehtoista pääomaa ja maksaa korkokustannukset kaupunkikonsernin ulkopuolelle.

Pitkällä tähtäimellä sisäilmaongelmien jatkuva laiminlyöminen tulee Joensuulle uskomattoman kalliiksi.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *