Koulukiusaamisen hyväksyvä rehtori syyllistyy rikokseen

Oheinen kirjoitukseni on julkaistu Karjalaisessa 4.4.2018.

Jos aikuinen joutuu työyhteisössään työtoverinsa fyysisen tai henkisen väkivallan kohteeksi, tekijä voidaan tuomita oikeudessa esimerkiksi pahoinpitelystä, kunnianloukkauksesta tai seksuaalisesta ahdistelusta.

Jostain syystä lasten omassa työyhteisössään kokemaa vastaavaa kohtelua ei edelleenkään tulkita rangaistavaksi väkivallaksi vaan ”ainoastaan” koulukiusaamiseksi, johon moni opettaja ja rehtorikin on haluton tarttumaan.

Usein puuttumatta jättämistä perustellaan omalla kyvyttömyydellä tunnistaa tilanteita tai kyetä vaikuttamaan niihin.

Olisiko aika ottaa käyttöön järeämmät keinot? Rikoslaista löytyy nimike, jonka perusteella viranhaltija tai muu julkista valtaa käyttävä henkilö voidaan tuomita vankeuteen, mikäli hän pelotellakseen, pakottaakseen tai jonkinlaisin syrjivin perustein aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä.

Erityisesti kannattaa huomata, että tuomita voidaan myös henkilö, joka joko nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan toisen henkilön vastaavan teon.

Rikosnimike, jonka perusteella vakavaan koulukiusaamiseen puuttumisen laiminlyövä opettaja, rehtori tai koulutoimenjohtaja voitaisiin näin ollen tuomita 2–12 vuoden vankeusrangaistukseen, on nimeltään kidutus.

Alia Dannenberg
FT, KTM
kansanedustajaehdokas (vas)
Joensuu

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *