Konsultit kaalimaan vartijoina?

kaupunginvaltuuston kokous 8/2018


Illan teemaksi muodostui ”konsultti arvostelee konsulttien käyttöä”… Olen siis itse konsultti ja tiedän, että paikoitellen sopivissa kohdissa konsulttien käyttö on ihan järkevää julkisella sektorillakin. Toisin paikoin taas ei – olen lukenut kymppitonneja maksaneita ”raportteja”, jotka alakoululainen substanssiosaamisellaan ja kielitaidollaan olisi kirjoittanut paremmin, ja mikä on merkittävää, rakennusprojekteissa ainakin projektinjohdon ja valvonnan osalta Joensuulla on säännöllisesti käynyt ”huono mäihä” konsulttihankintojen osalta, mistä on useita surullisenkuuluisia esimerkkejä. Onnistunutta konsulteilla teetettyä projektia en tästä kaupungista tiedä, onnistuneita omalla suunnittelulla, johdolla ja valvonnalla toteutettuja tiedän. Tässä esittämäni kritiikki konsulttien käyttöä vastaan erityisesti rakennushankkeissa pohjautuu empiiriseen näyttöön.

Aluksi järjestettiin iltakoulu sisäilmaongelmista. Joensuun kaupungin prosessit vaikuttaisivat periaatteessa olevan kunnossa, eli ongelmat ovat käytännöissä. Viranhaltijaesittelyssä nousi muun muassa esille se, että rakennusten rakentamista hupun alla ei tarvitse tehdä, jos muutoin huolehditaan rakenteiden kuivuudesta. Areenaa käytettiin esimerkkinä kohteesta, jonka kohdalla huputtaminen olisi ollut hankalaa. Mutta entä jos huolehtiminen ei onnistu? Ohessa iltakoulupuheenvuoroni:

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

Tarkastuslautakunnan viimeisimmässä arviointikertomuksessa sisäilmaongelmiin on kiinnitetty huomiota. Lainaus: ”Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden rakentamisen aikaiseen valvontaan tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Kohteet tulee huputtaa niin kaupungin kuin konserniyhtiöidenkin hankkeissa.”

Koska konsultin vastuu rajoittuu konsulttipalkkioon, konsultti ei ole hyvä valvoja. Konsultti viime kädessä valvoo, että tehdään juuri sellaista sutta, mitä on suunniteltukin. Helppo ja taloudellinen ratkaisu olisi käyttää konsulttien sijaan omia rakennusvalvojia, jotka siis olisivat aidossa vastuussa – toisin kuin konsultit. Miksi omia valvojia ei ole? [Tähän kysymykseen en koskaan saanut vastausta.]

Kannattaa myös huomata, että tarkastuslautakunta on teemaan perehdyttyään esittänyt vahvan näkemyksen huputtamisen puolesta. Mielestäni siitä, että Areenaa ei olisi voinut huputtaa ainakaan helposti, ei voi päätellä muiden rakennusten huputtamisen tarpeesta yhtään mitään.

Marjalan koulun laajentamisen hankesuunnitelmassa puolestaan tarjoiltiin valtuustolle perinteiseen tapaan sikaa säkissä. Itse koulun laajennus on tärkeää, mutta kritisoin valmistelua, joka ei näemmä ole Joensuun virkakoneiston vahvinta osaamisaluetta.

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

Tätä hankesuunnitelmaa [Marjalan koulun laajentamista] alueen asemakaava ei vielä mahdollista. Yleensä asemakaava hyväksytään ensin ja hankesuunnitelma sen jälkeen. Valmistelu on ollut puutteellista. Oletan, että jos alueen asemakaavaa ei hyväksytä hankkeen edellyttämällä tavalla, tämä hanke jäädytetään välittömästi. Emmehän voi olla tekemässä laittomuuksia.

On Joensuun tauti, ettei vaihtoehtoja tarjota kuin yksi muodossa ”ota tai itke ja ota”. Tarkastuslautakuntakin on kiinnittänyt huomiota vaihtoehdottomuuteen. Tässä suunnitelmassa vaihtoehdottomuutta perustellaan lauseella ”Alueella ei ole näköpiirissä muita vaihtoehtoisia, toteuttamiskelpoisia tilaratkaisuja.” Aivan varmasti on, esimerkiksi koulu olisi voitu toteuttaa tuolle nimenomaiselle tontille ainakin miljoonalla ja yhdellä eri tavalla riippuen siitä, millaisia toiminnallisia ratkaisuja olisi tavoiteltu. Sen sijaan valtuutetuille annetaan vain yksi vaihtoehto päätettäväksi – mitä sitä turhaan sekoittamaan päätöksentekijöitä usealla vaihtoehdolla.

Tästä hankesuunnitelmasta puuttuvat yksilöidyt kustannukset, vaikkapa erilaisten tilojen osalta muodossa euroa neliömetriltä ja niin edelleen. Toivon, että jatkossa hankesuunnitelmat sisältäisivät usean vaihtoehdon lisäksi yksilöityjä kustannuksia päätöksenteon tueksi.

Tässä hankesuunnitelmassa sana ”konsultti” mainitaan yhden kerran, sivulla 19 tavoitehintalaskelman laatijana. Aiemmat hankesuunnitelmat, kuten Siilainen, ovat opettaneet, että vaikka konsulttia ei mainittaisi suunnitelmassa puolella sanallakaan, konsulttilaskutus muodostaa silti huomattavan osan hankkeen kokoniskustannuksista. Siksi kysynkin vastuunalaiselta viranhaltijalta, paljonko eri konsulteille on jo maksettu ja paljonko tullaan yhteensä koko hankkeesta maksamaan – sisältäen projektinjohdon, suunnittelut sun muut?

Mainitsemistani syistä Marjalan koulun hankesuunnitelma ja kustannusarvio ansaitsee kouluarvosanan 5- . Se on luokattoman huono, mutta ehtojen antamista eli uudelleenvalmisteluun palauttamista en esitä, koska hanke on tärkeä. Tässä mielessä läpipäästäminen ankarien moitteiden kera perustuu samaan, miksi osaamaton oppilas päästetään armoviitosilla läpi rimaa hipoen sen sijaan, että hänet jätettäisiin luokalleen.

Vähemmän yllättäen en saanut vastausta myöskään kysymykseeni konsulteille maksettavasta euromäärästä. Tämä on ilmeisesti arka paikka, ja kysymykseen yksinkertaisesti ei haluta vastata – tosin kaupunginjohtaja puolusteli konsulttien käyttöä. Jos taas vastaamattomuus johtuu siitä, että valmistelijat eivät tiedä, niin se on osoitus puutteellisesta valmistelusta.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *