Hybridistrategia vai laumasuoja – mitä väliä? Paljon!

Klikkiotsikko: Viaton sivujuonne hallituksen koronastrategiassa saattaa johtaa jopa 50 000 ihmisen kuolemaan. Lue analyysi! Sen jälkeen voit arvioida, vastaako klikkiotsikko sisältöä. 😉

Millaisia ratkaisuja poliittisten päättäjien tulisi tehdä koronakriisin hoitamiseksi – tästä on yhtä monta mielipidettä kuin on asiantuntijoita ja ihmisiä. Nostan esille muutamia tosiseikkoja, jotka vaikuttavat päätöksentekoon, mutta välttämättä eivät määritä täsmällisesti oikeita ratkaisuja. Tosin on olemassa enemmän tai vähemmän järkeviä ratkaisuja, ja toisaalta näiden ratkaisujen järkevyys riippuu siitä, painotetaanko enemmän taloutta vai ihmisten hyvinvointia.

Oma roolini poliittisen päättäjän lisäksi on matemaattisen mallintamisen ja tilastollisen päättelyn asiantuntija, ja tämän kirjoituksen olen laatinut jälkimmäisessä roolissa. Yleisesti hoetaan, että pitää luottaa asiantuntijoihin, ja koen, että 20 vuotta matemaattista mallintamista ja tilastollista päättelyä antavat minulle kompetenssin tehdä päätelmiä olemassaolevasta datasta ja mallintamisesta.

Havaintoja:

  • Kriisi kohtelee eri asemassa olevia ihmisiä eri tavalla. Tästä syystä ei välttämättä ole mahdollista löytää kaikille toimivia ratkaisuja.
  • On ihmisiä, joiden pää ei kestä pitkää sosiaalista eristäytymistä ja joiden toimintakyky alenee eristyksen vuoksi, ja pitkä eristys aiheuttaa vaaraa hengelle ja terveydelle.
  • Kysymys rajoitustoimenpiteiden kohdentamisesta ja rajuudesta ei välttämättä ole pelkkä kysymys ihmisten ja talouden vastakkainasettamisesta. Esimerkiksi köyhä yksinhuoltaja, joka lomautetaan töiden loppuessa tilapäisesti kriisin vuoksi, voi menettää elämänhallintansa.
  • Tarttuvuusluku (kuuluisa R0). Jos tarttuvuusluku on 1, jokainen sairastunut tartuttaa keskimäärin yhden muun, jolloin sairaiden määrä ei lisäänny eikä vähene. Jos tarttuvuusluku on 2, se tarkoittaan että yksi taudinkantaja tartuttaa syklin aikana kaksi muuta, jotka tartuttavat seuraavassa syklissä 4, sitä seuraavassa 8, sitten 16 ja niin edelleen. Jos tarttuvuusluku on 1,2, se tarkoittaa sitä, että viidestä ihmisestä neljä tartuttaa syklin aikana yhden muun, ja yksi tartuttaa kaksi. Silloin tartuntojen määrä nousee hitaasti. Jos tarttuvuusluku on alle yhden, silloin tartuntojen määrä vähenee, ja viruksen torjunta on mahdollista.
  • Rajoitustoimenpiteiden myötä ihmisten väliset kontaktit vähenevät, mikä tarkoittaa sitä, että mahdollisuuksia viruksen tarttumiselle vähennetään. Tämän myötä on mahdollista pienentää tarttuvuuslukua.
  • Kuolleisuus suhteutettuna havaittuihin tartuntoihin on kansainvälisen datan perusteella suunnilleen 5-10 %. Suomessa se on lähempänä viittä prosenttia.
  • Hybridistrategia tarkoittaa sitä, että riittävällä testaamisella ja tartuntaketjujen jäljittämisellä pystytään pitämään tarttuvuusluku alle yhden eli hitaasti tukahduttamaan taudin leviämistä, vaikka samalla avataan yhteiskuntaa. Joissain yhteyksissä hybridistrategiaksi kuitenkin kutsutaan myös taudin hallittua viemistä koko väestön läpi, mikä itse asiassa tarkoittaa laumasuojastrategiaa.
  • Laumasuoja tarkoittaa sitä, että riittävän moni väestöstä sairastaa taudin (tai saa rokotteen, kunhan sellainen on kehitetty), jolloin viruksen mahdollisuudet tarttua ihmisiin vähenevät.
  • Toimivan ja turvallisen rokotteen kehittämiseen kuluu nopeimmillaan noin puolitoista vuotta. Optimistinen arvio on, että rokote olisi valmis vuoden 2021 loppupuolella.

Kritiikkiä laumasuojastrategiaa vastaan

Laumasuojastrategia tarkoittaa sitä, että viruksen annetaan kulkea koko väestön läpi enemmän tai vähemmän hallitusti, jolloin rokotteelle ei olisi tarvetta. Oletetaan, että rokotteen kehittämiseen menee noin 500 päivää. Oletetaan myös, että laumasuoja syntyy silloin, jos väestöstä 70 % on sairastanut taudin. Suomen osalta se tarkoittaa, että noin 3,5 miljoonan suomalaisen täytyy sairastua. Tasaisesti 500 päivän ajalle jaettuna (tosin todellisuudessahan tartuntojen jakaminen tasaisesti ei tule onnistumaan) se tarkoittaa 7 000 uutta sairastunutta joka ikinen päivä yli puolentoista vuoden ajan. Jos optimistisesti ajatellaan, että nykytilanteessa seitsemästä viruksen kantajasta kuusi on lähes oireettomia ja vain joka seitsemäs oireilee niin paljon, että hakeutuu testeihin, tästä seuraa se, että keskimäärin joka päivä osastohoitoon tulisi lisää 150 ihmistä, tehohoitoon 60 ihmistä, ja joka päivä kuolee 50 ihmistä. Silloin laumasuojan hinta on vähintään 25 000 kuollutta. Jos oletetaan, että sekä osastohoidon että tehohoidon tarve on keskimäärin 12 päivää, niin osastoilla on jatkuvasti 1 800 ihmistä ja tehohoidossa 720 ihmistä.

Kritiikkiä THL:n mallia ja lukuja kohtaan

Useamman tieteellisen tutkimuksen perusteella yli 60-vuotiailla kuolleisuus koronavirukseen on 3,6 %. Italian Nembrossa kuolleisuudeksi koko väestössä on havaittu 1,3 %. THL:n arvio kuolleisuudesta on korkeintaan 0,2 %. Jotta tämä luku pitäisi paikkansa, niin sairastuneita mutta oireettomia ja testaamattomia tai väärin negatiivisesti testattuja pitäisi olla Suomessa tällä hetkellä 120 000, eli vain joka kahdeskymmenes tapaus olisi havaittu. Testitulokset eivät tätä tue, ja jos oireettomia kantajia olisi todella näin paljon, niin taudin pitäisi myös levitä Suomessa huomattavasti nykyistä nopeammin. Jos oletetaan, että THL:n kuolleisuusprosentti 0,2 pitää paikkansa, niin tällöinkin laumasuojan saaminen aiheuttaisi 7 000 ihmisen kuoleman.

Viruksen hallittu väestön läpi päästäminen

Yksi argumentti viruksen hallitun väestön läpiviennin eli piilotellusti laumasuojan puolesta on, että sairaanhoidon koronaan liittyvä kapasiteetti on vajaakäytöllä ja olisi (taloudellisesti tai jostain muusta syystä) järkevää, että kapasiteetin käyttöaste olisi 80 prosenttia. Sen perusteella olisi argumentoijien mielestä syytä purkaa rajoituksia.

Tämä on samanlainen vaatimus kuin että palokunnan on lisättävä suoritteitaan eli tulipalojen sammuttamista, ja tämä tehdään sytyttämällä lisää tulipaloja. Tai että valtionjohto ehdoin tahdoin aiheuttaa sodan, jotta armeija ei olisi vajaakäytöllä. Mielestäni se, että koronaan varattu hoitokapasiteetti on vajaakäytöllä, tarkoittaa sitä, että poliittiset rajoitusratkaisut ja muut toimenpiteet ovat onnistuneet.

Tehohoidon nykyinen lisäysten myötä nostettu kapasiteetti on 510 paikkaa. Noin 80 prosentin täyttöasteeseen pyrkiminen tarkoittaisi 400 ihmistä teholla jatkuvasti. Edellä esittämäni lukujen ja päättelyjen perusteella se tarkoittaisi osastohoidossa olevan päivittäin 1 000 ihmistä ja päivittäisten kuolleiden määräksi noin 28. Jos tätä jatkettaisiin rokotteeseen asti, se tarkoittaisi yli 14 000 kuollutta ihmistä. Lisäksi täyttöastetta ei mitenkään voida pitää tasaisena – muuten kuin siten, että tehohoitoa tarvitsevia on jatkuvasti enemmän kuin paikkoja ja heistä valitaan, ketkä saavat hoitoa ja ketkä eivät.

Lopuksi

En missään nimessä kannata laumasuojastrategiaa tai koronaviruksen ”hallittua väestön läpi päästämistä” – millä nimellä sitä halutaankaan kutsua. Sen hinta olisi kuolleissa kova. En myöskään kannata sitä, että rajoituksia purettaisiin siksi, että saataisiin vajaakäytöllä olevaa hoitokapasiteettia vähennettyä sairastuneiden määrää lisäämällä. Senkin hinta kuolleissa mitattuna on kova.

Kannatan sellaista hybridistrategiaa, jonka tavoite on painaa tarttuvuusluku alle yhden samalla kun yhteiskuntaa hallitusti avataan. Se toteutetaan riittävällä testauksella, jäljityksellä, seurannalla ja kohdennetuilla toimenpiteillä eli altistuneiden tunnistamisella ja karanteenilla. Silloin niiltä ihmisiltä, joiden on vaikea kestää eristystä, ei leviä pää, ja myös talous saadaan vähitellen pyörimään yhä normaalimmin. Tätä voidaan jatkaa puolitoista tai kaksi vuotta rokotteen valmistumiseen asti.

Tarttuvuusluvun nostamisesta ei ole hyötyä, koska tartuntojen kautta laumasuojaa on mahdoton saavuttaa ilman kohtuuttomia uhrauksia. Siksi tarttuvuusluvun tarkoituksellinen kasvattaminen ei saa olla tavoitteena. Päinvastoin on tärkeää pitää tarttuvuusluku koko ajan mahdollisimman matalana, koska silloin väistämättömien uusien tapausten tunnistaminen ja jäljittäminen on helpompaa ja siihen on käytettävissä enemmän resursseja.

Kannatan myös sellaisia toimenpiteitä, joilla turvataan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointi. Esimerkiksi perustulon käyttöönotto olisi hyvä ratkaisu joka tapauksessa, mutta se myös helpottaisi ihmisten ahdistusta koronan vuoksi heikentyneistä tuloista, jotka johtuvat irtisanomisista tai lomautuksista.

Minua pelottaa se, että maan hallituksen raportin (Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epidemian hallinnan hybridistrategiaksi) skenaarioanalyysistä on pääteltävissä se, että laumasuojastrategia ollaan ottamassa käyttöön (vaikka sitä ei häveliäisyyssyistä kutsuta laumasuojastrategiaksi): ”Hallittu muttei liian voimakas hidastaminen, jolla ehkäistään terveydenhuollon ylikuormittumista ja sen aiheuttamia terveyshaittoja ja ylikuolleisuutta, on strateginen tavoite…”. Lisäksi raportissa puhutaan epidemian lyhentämisestä tarttuvuuslukua R0 suurentamalla (datan perusteella se on nykyisillä rajoituksilla noin 0,8). En ole aivan varma, ovatko tästä strategian muuttamisesta päättäneet poliitikot ymmärtäneet päätöksensä ja sen seuraukset, vai eivät ole. Vähemmän kyyninen vaihtoehto on, että he eivät ole sitä ymmärtäneet, kun kerran optimistisinkin skenaario laumasuojan saavuttamisesta optimistisimmilla luvuilla tarkoittaa 7 000 kuollutta. Realistinen skenaario Nembron luvuilla tarkoittaisi noin 50 000 kuollutta ja vielä enemmän niitä, joille jää sairastamisesta pitkäaikaisia tai pysyviä haittoja.

Onneksi strategiaa on mahdollista muuttaa, mikäli havaitaan, että ”hallittu, muttei liian voimakas hidastaminen” ja epidemian lyhentäminen tarttuvuuslukua nostamalla aiheuttavat liian kalliin hinnan maksettavaksi.

Kirjoitan tämän kaiken julki, koska vaikka olenkin tottunut arvioimaan kymmeniä miljardeja euroja ja niihin liittyviä poliittisia päätöksiä, olen ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, jossa pitää arvioida asioiden hintoja kuolleissa ihmisissä laskettuna. Luulin, että tähän tilanteeseen joutuisin siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että olisin armeijan tulenjohtopäällikkönä Suomen joutuessa sotaan, mutta nyt tämä vastuu tuli iholle Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsenyyden vuoksi.

Tässä esittämäni data ja luvut ovat kaikki julkisista lähteistä saatavissa tai perustuvat niistä tekemiini päätelmiin. Ihmeempää matemaattista osaamista ei tähän numeronmurskaukseen ole tarvittu. Ja teille, jotka huudatte minulle siitä, etten ole asiantuntija enkä ymmärrä näistä asioista mitään: pyydän, että jos kritisoitte, niin osoittakaa perustellusti tekemäni päättelyvirheet. Ja samalla varmaan olette myös kykeneviä opettamaan minulle kaikenlaista tilastollisesta päättelystä ja matemaattisesta mallintamisesta.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *